Uusia tuttavuuksia, ja uusi poni kamu!//Tässä sulle romaani
//
Olin saanut vähän aikaa sitten uuden hoitohevosen. Se oli symppis eestinhevos ruuna, jonka kanssa viettäisin paljon aikaa!
Kävelin tallille tumman sininen paksu huppari päällä, ja vihreät ratsastushousuni. Luntakin oli tuprutellut aika paljon, ja meinasin silloin tällöin liukastua ratsastuskengilläni. Tallissa pyöri pari minua vanhempaa tyttöä, jotka huomasivta minut pian.
-kukas sä oot? toinen kysyi.
-Charlotta, vastasin hiukan ujosti.
-Miten sä tänne eksyit, toinen, nutturapäinen hieman lissumainen kysyi.
-No mä vaan pyöräilin ja satuin löytään tän tallin, kerroin.
-Jaa, no...
-Minkä ikänen sä oot? toinen keskeytti.
-öh.. 9, vastasin hieman punastuen.
-Voi kun nuori! nutturapäinen sanoi ivallisesti.
-Hei, ratsastus on viisain alottaa nuorena! toinen ilmoitti nutturapäälle.
-Mä oon muuten Nea, ja toi on Veera, se kivan oloinen esittäytyi.
-tuu Neea, nutturapäinen Veera sanoi kärsimättömänä, ja veti Neaa kädestä.
-Ei! mä haluun olla Charlotan kans! Nea ilmoitti.
-Ja oon NEA, hauska tutustua! Nea tiuskaisi Veeralle.
Katselin isojen tyttöjen kinastelua, ja pian Veera lähti tallilta ja Nea jäi minun seurakseni.
-Toi Veera ei oo mun parhaita kavereita, se on monesti tuommon ikärasisti! nea pahoitteli.
-Joo, munkin luokalla on yks Linnea, joka haluaa aina olla vaan vanhempien kaa, koska se on käyny starttiluokan, ja vasta sitten alotti ykkösen, se on meitä kaikkia vanhempi, selitin.
-Aa, tiiät millasta se on? vai? Nea kysyi.
-Me ollaan koko 6 luokka saman ikäsii, mutta Veera ja yks toinen on aina välkällä kahestaan, se vaan tietää että mäkin tykkään hevosista, ja otti mut mukaan tänne, Nea kertoi.
-Ok, asiasta kolmanteen, mulla on täällä hoitoponi! sanoin ylpeästi.
-aijaa! kuka? Nea kysyi iloisesti, hän oli selvästi iloinen puolestani.
-Mimo, vastasin.
-Kiva! Mäkin haluisin hoitsun, mut asun hirveen kaukana, ja en pääsis omin neuvoin kattoon sitä, enkä mä oo ratsastanu säännöllisesti, ei mulla oo paljoo kokemustakaan.
-Aa.. Mun äidillä ja sen hyvällä ystävällä on oma talli, kerroin.
-Aijaa! Minkä niminen? Nea kysyi.
-Ketolammen ratsastuskoulu. Mä ja sen mun äidin ystävän lapsi ollaan siellä kuitenki melkein koko ajan. Mulla on neljä omaa hevosta, kaks oria ja yks tamma, se neljäs on ori varsa, selostin.
-Sä oot hirveen onnekas! Mun äiti pelkää hevosia, ja iskä asuu kaupungilla, ja meillä ei ois ees rahaa omaan hevoseen, Nea kertoi harmissaan.
-Voi.. Ketolampi on hirveen kaukana mistään kaupungeista, mekin asutaan ihan siinä lähellä, täältä sinne ei kuitenkaa on pitkästi, kerroin.
Juttelimme vielä kaikenlaisista hevos asioista, ja sitten menimme katsomaan Mimoa.
-Voi kuinka ihana! Nea huudahti nähdessään Mimon.
-Eikö, se on mun ehdoton suosikki, me voidaan hoitaa sitä jos haluut? kysyin.
-Joo!
Haimme Mimon harjapakin ja hoidimme sen oikein puhtaaksi.
-Me voitais juoksuttaa sitä kentällä? sanoin kysyvästi.
-Joo, toki! Nea suostui ja jäi rapsuttamaan Mimoa siksi aikaa kun hain piiiiitkän juoksutus narun.
-Ompa pitkä! Nea ihasteli kun nappasin Mimon kiinni.
-Jep, vastasin ja talutin Mimon kentälle.
"eikö se oo liina ennen nähnyt?" ajattelin ja käskin Nean hakea super pitkä raippa jostain.
-Nää on valtavan pitkiä! Nea sanoi ja katsoi kun raippa oli vierelläni pystyssä ja oli kolme kertaa isompi kun minä!
Annoin Mimon kävellä rauhallisesti, ja Nea oli hiukan tiellä koko ajan, kun pyöritin narua.
-Haluutko mennä kattoon tuonne katsomoon, sieltä saattaa nähä paremmin? kysyin vaikken tiennyt näkikö vai eikö?
Nea kuitenkin siirtyi katsomoon ja istuutui penkille. Napautin raipalla kuuraiseen kenttään, ja Mimo katsahti minuun. Silloin j´huusin:
-Ravia! ja napautin raipalla maahan.
Ravi nousi laiskahkosti, mutta nousipahan kuitenkin!
-Hyvä poika! huusin ja napautin maahan, jotta ravi nopeutuisi.
Ravautin herraa kauan, kunnes nostatin laukan. Se ei aluksi pysynyt laukkana, vaan tippui raviin, mutta kun Mimo oli tarpeeksi lähellä, napautin sitä takamukselle, jolloin laukka jopa pysyi laukkana!
-Hieno poika! kehuin sitä ja laskin sen käyntiin ja kutsuin luokseni.
Se kipitti ravissa eteeni ja tarjosin sille sokerin palan, jonka se nielaisi heti!
-Voi sitä höppänää! Nea kommentoi ja ilmoitti että tämän pitäisi lähteä.
-okei, nähään joskus! sanoin ja en ehtint saada vastausta kun tyttö jo lähti.
Irrotin narun Mimosta ja lähdin kävelemään hitaahkosti kentän toiseen laitaan. Mimo seurasi kuuliaisesti perässä ja kosketteli niskaani silloin tällöin.
-Voi kun oot ihana! sanoin ja lähdin hölkkäämään.
Mimo ei ravannut vaan pysähtyi ja jäi töllöttämään minua.
sipsutin yhteen kohtaan kentän toiseen laitaan, ja istuin sinne spagattiin.
Mimo käppäili nopeasti eteeni ja laski päänsä aivan eteeni.
-Kyllä sä vissiin musta vähän tykkäät? kysyin ja silitin Mimon turpaa.
Ruuna hörähti höpsösti, ikään kuin vastaukseksi, "kyllä kait mää vissiin", ja nappasi piponi tupsusta kiinni.
-Ää,älä ota sitä! huudahdin ja peitin violeteilla lapasillani tupsun.
-Ootpa sä notkee! kuului yhtäkkiä huuto katsomosta.
Se oli Rosa, joka oli tullut keräämään kakka läjiä kentältä.
-Mites teillä sujuu? nainen kysyi.
-Hyvin! Mimo on tosi kiva kaveri! sanoin ja suoristin selkäni.
istuin yhä jalat levällään, mutta nousin kuitenkin ylös, ja pyyhin hiekat pois housuistani.
-osaatko sä muita temppuja? Rosa kysyi.
-Joo, haluutko että näytän? kysyin virnistäen.
-Näytä vaan, mä piän tuota sydämes murskaajaa paikollaan sillä aikaa, Rosa sanoi ja käveli Mimon luo.
-Eihän se säiky helposti? kysyin.
-Eei! Mimo on niin sanottu pelkäämätön! Rosa hymyili, ja talutti Mimon riimusta hieman kauemmas.
Kävelin kentän päähän ja otin vauhtia. Hyppäsin ja tein puolivoltin, ja tulin kyykkyyn, mutta siitä jaloilleni.
-Voi! Missä sä oot noi oppinu? Rosa kysyi hymyillen.
-Teline voikassa, vastasin ja tein arabialaisen kärrynpyörän.
Juttelin Rosan kanssa vielä hetken kunnes vein Mimon karsinaan. Ruuna jäi katselemaan perääni ja kävin sanomassa Rosalle heipat.
Lähdin sitten tallustamaan kotia kohti.
Chappe & Mimo 1hm
//Todella hauska ja mukavan pitkä ensimmäinen tarina! Sait hyvin Mimon luonteeen esille ja kuvailit tapahtumia monipuolisesti Onneksi tallilta löytyi myös mukavaa porukkaa, ettet aivan yksin jäänyt Saat tästä 22v€ 8 hoitopistettä.
- Rosa